Olin kotona vanhempieni luona. Yläkerrassa asui ennen mummoni, mutta nyt siinä asui siskoni. Siskolla oli yksi kaapillinen lautapelejä. Menin vintille etsimään jotain. Minua pelotti, sillä vintti on aina ollut minulle pelottava paikka: pimeä, kapea ja matala, josta ei hädän tullen pääsisi nopeasi pois. Tietysti jotain piti noutaa sieltä aivan perältä. Seinät oli osittain purettu, sillä seinistä näkyi villat, sahanpurua, vanhoja sanomalehtiä ja lautoja. Vintti haisi vanhalle. Perällä, romujen takana,kyyhötti pieni laiha lammas. Lammas livahti ohitseni. Mummolla oli ollut lampaita ja yksi niistä oli unohtunut vintille mummon muuttaessa pois.
Seuraavaksi olin sairaalassa synnyttämässä. Lapsivedet hulahtivat poksahtaen. Mukana synnytyksessä oli äitini, siskoni ja kätilö. Kätilö pyysi ponnistamaan, mutta minulla oli tunne, että ei se tulisi, sillä tunsin miten vauva liikkui ylävatsassani ja oli aivan liian ylhäällä. Ponnistelin aivan turhaan. Pyysin saada käydä vessassa, sillä minulla oli kamala pissahätä. Pöntöstä alkoi tulvimaan vettä aina kun yritin käydä pissalla ja pian se oli ääriään myöten täynnä vettä. Hain WC-harjan ja yritin rassata pönttöä auki. Sieltä tuli ulos jotain mikä näytti punaiselta tai violetilta. En tiedä mikä se oli. Vihdoin sain tehtyä tarpeeni ja halusin mennä suihkuun kuuraamaan jalkani, sillä olin joutunut kahlaamaan pöntöstä tulleesta punaisessa vedessä. Lääkäri antoi luvan käydä suihkussa, jos toisin hänelle samalla teetä.
Muistan miten unessa hämmästelin sitä, että lapsiveden mentyä mahastani tuli tosi pieni ja raskausvatsa valahti alavatsalle pieneksi kummuksi. Maha oli niin tyhjä, että pystyin käsin tuntemaan vauvan vatsan läpi.
