perjantai 30. marraskuuta 2012

Miten autoa ajetaan?

Ajoin autoa ja huomasin taustapeilistä, että poliisi halusi minun pysähtyvän. Mietin, että mitähän poliisi nyt sanoo, kun ajotyylini varmasti näyttäisi heidän silmissään hassulta. Ajoin autoa takapenkiltä niin, että olin pujottanut kädet ja jalat kuskin penkin molemmin puolemmin puolin.  Toinen poliiseista oli entinen poikaystäväni. Poliisit olivat halunneet pysäyttää minut tarkistaakseen, että kaikki oli ok ja tilanne hallinnassa. Tämän nähtyään he toivottivat minulle hyvää matkaa.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Treffailua ja kuolinuutisia.

Olimme mieheni siskon järjestämillä kutsuilla, kun mieheni sedän puoliso ilmoitti iloisena, että hänestä oli tullut leski.

- - - - - - - -

Olin tapaillut ala-asteen rehtoriani Yrjö Kuhaa, joka unessani oli Aku Ankka -tyyliin Ykä Lahna. Herättyäni muistin, miten hyvä tunne oli olla tutussa ja turvallisessa kainalossa ja olla vaan lähellä.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Kypsyysnäyte

Olin koulussa suorittamassa koetta, jota valvoi lukioaikainen uskonnonopettajani "Enkeli". Koe oli täynnä lyhyitä "Jatka lausetta" -tyyppisiä kysymyksiä. Koe oli päättynyt ja huomasin, että en ollut saanut vastattua kaikkiin kysymyksiin. Viimeinen lause oli jäänyt kesken, kun opettaja tuli ja tempaisi kokeen pois nenäni edestä.


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Luistelukisat

Olin koulukaverini kanssa osallistumassa taitoluistelun olympialaisiin. Kisapaikka oli joku Areena, joka sijaitsi kävelymatkan päässä. Minä en löytänyt luistimiani mistään. Pukuhuoneet olivat peräjälkeen, kuin monta vierekkäin laitettua konttia, joissa oli oviaukot samoissa kohdissa. Minun säilytyslokeroni oli metallinen, kapea ja korkea kaappi. Koulukaverilla taas oli kaunis ja valkoinen kaappi. Minulla oli päälläni valkoinen esiintymisasu, sillä meidän esityksessämme oli hääteema.

Ala-asteen aikainen koulukaverini lupasi lainata omia luistimiaan, mutta hän sanoi, että  ne pitäisi "laatata"?, ettei niistä tulisi sisälmykset ulos.Kello oli tuossa vaiheessa noin 18:00.

Ajattelin, että nyt tulen olemaan todella myöhässä. Meidän esiintymisvuoromme tulisi pian. Yritin monta kertaa lähteä, mutta aina minulta puuttui jotain ja jouduin palaamaan takaisin. Pyysin isältäni autokyydin kisapaikalle, mutta hän sanoi että EI ajaisi sinne mielellän ILMAN peräkärryä, kun siellä oli niin huonosti parkkipaikkoja. (Hieman ristiriitaista etten sanoisi..)Hän antoi minulle kuitenkin kyydin, mutta luisteluparini kertoi, että kisa oli siirretty toiseen päivään. Huokaisin helpotuksesta, sillä nyt meillä olisi aikaa harjoitella yhdessä.

Äkkiä edessäni oli valtava käärme, jonka pää kohosi taivaisiin. Joku avasi käärmeen vatsassa olevan luukun ja sieltä näkyi roikkumassa minun valkoiset luistimet. Ne olivat jonkun toppapukuisen tytön jalassa. Otimme tytön jaloista kiinin ja vedimme hänet ulos käärmeen vatsasta. Puku oli violetti ja tytöllä oli päässään karvahattu. Vedimme käärmeen sisältä myös monia muita ihmisiä.Kuului voimakasta litinää ja lotinaa, sillä he olivat aivan liman peitossa . Luojan kiitos, kaikki olivat hengissä ja voivat hyvin.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Talokaupat

Vanhempani olivat myyneet kotitalomme. Äitini touhotti ja pakkaili. Talo oli aivan täynnä pahvilaatikoita ja kaappien ovet olivat levällään. Keittiö oli palautettu alkuperäiseen kuntoonsa ja kaapit olivat täynnä muistoaarteita. Äiti huuteli, että hän on nyt pakannut omat tavaransa ja tehnyt oman osuutensa, mutta voi pakata omat tavaransa. Minä suutuin, sillä mielestäni tässä kaupassa oli tehty liian nopea päätös ja olisi pitänyt odottaa, sillä minä en ollut vielä ilmoittanut olisinko ollut valmis ostamaan talon. Talon oli ostanut joku Harri Liimatainen. Päivämäärää tuosta kauppakirjasta en muista.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Työpaikalla

Olin töissä ja pomot vihjailivat, että yrityksessä käydään "nappikauppaa" heidän selkänsä takana. Sytyttelin pihalla ulkotulia, kun toinen pomoista huusi kaikki sisälle katsomaan mitä hän oli löytänyt. Keittiönkaapissa oli kirkas juomalasi, jonka pohjalla oli pyöreitä, valkoisia pillereitä. Olin luullut, että pomot olivat tarkoittaneet ihan oikeita nappeja, mutta kyse olikin ollut huumeista.

Pomot syyttelivät tästä erästä kollegaa, joka vain hymähteli ja sanoi hymyillen, että pitäähän sitä ihmisillä jotain pikkubisneksiä olla.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Mystinen mies

Olin tavannut todella mukavan ja hyvännäköisen miehen. Olimme tavanneet josssain tilaisuudessa, johon kuului myös saunomista. Olin tuon miehen kanssa kaksin saunomassa, kun äitini tuli yhtäkkiä saunaan ja istahti minun ja tuon miehen väliin.

Tuon jälkeen minun ja tuon miehen tiet erosivat, mutta kumpikin olimme jääneet kaipaamaan toisiamme. Molemminpuolinen mielenkiinto oli herännyt. Jossain vaiheessa hänen avustajansa/managerinsa varoitti minua sanoen, että miehellä on historiaa pahoinpitelystä. Hän oli aikoinaan saanut tuomion pahoipideltyään naisen pahoin huumeneulalla. Minulle kuulema kerrottiin tämä vain siksi, että tuosta miehestä oltiin huolestuneita. Hän oli juuri menettänyt vaimonsa ja pelättiin, että hän sortuisi jälleen huumeisiin tai tekisi itselleen jotain.

Minun käteeni annettiin puhdas huumeneula itseni puolustamista varten, jos jotain sattuisi. Nousin avustajan kanssa portaat ylös miehen huoneistoon. Huoneisto oli erittäin tyylikäs, valoisa, avara ja siisti yksinäisen miehen asunnoksi. Saavuimme suureen ja avaraan olohuonetilaan, joka toisella puolella muuttui valtavaksi avokeittiöksi. Siellä oli tuo vaaleahiuksinen mies. Tässä vaiheessa kiinnitin huomiota myös pieneen renkaaseen hänen vasemmassa korvassaan. Mies näytti aivan Ville Pusalta, mutta ei kuitenkaan ollut Ville Pusa. Paikalla oli useita huolestuneita ihmisiä.

Tuo mies vannoi, että ei tekisi mitään itselleen tai muille, sillä hän oli ollut kuivilla jo 4,5 kuukautta (tai vuotta, en herätessäni muistanut tarkemmin). Olisin halunut kovasti halata häntä, olla lähellä, koskettaa, lohduttaa, mutta en voinut, sillä olin varattu nainen. Tiesin, että sitä ei pidettäisi hyväksyttävänä. Vaikka kuinka halusin, en vaan voinut ja minun piti lähteä.

Hetken päästä palasin vielä sanomaan hyvästit ja tuo mies otti varovasti kädestäni kiinni. Silitti sormillaan kämmentäni. Sillä hetkellä tiesin, että hänkin oli kiinnostunut minusta. Kumpikin tiesi ja ymmärsi suhteen mahdottomuuden. Tämä olisi nyt tässä ja oli hyvästien paikka. Mitään enempää ei tulisi koskaan tapahtumaan. Kaipaus, ikävä ja tuska vyöryivät tunteina ylitseni hyvästellessämme toisemme. Lupasimme pitää yhteyttä, mutta kumpikin tiesti ettei siitä olisi mitään hyötyä.

Unesta herättyäni minulla oli ihana,levollinen olo. Haikea, kuin olisin katsonut jonkun surullisen ja romanttisen elokuvan.

torstai 20. syyskuuta 2012

Sattumaako?

Olin mieheni kanssa ystäväpariskunnan luona illanvietossa. Jotenkin ajauduimme illan aikana erilleen ja törmäsin siellä erääseen tuttavaan, jonka kanssa minulla oli aikoinaan ollut molemminpuolista kiinnostusta. Ilta oli hetkessä ohi ja tajusin, että minulla oli kiire junaan. Unessa katsoin kelloa ja se näytti 7.30. Tämän jälkeen heräsin ja katsoin kelloa. Se oli 7:30.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Matka mökille

Olin autoilemassa mökille, kun läheisessä tienristeyksessä oli merkki, ettei kadulle mahtunut kuin yksi auto kerrallaan. Tie oli auraamaton ja lumen vuoksi todella kapea. Joku nainen oli heittelemässä lunta pois tieltä pienellä lapiolla. Minä tartuin lumikolaan ja joukolla saimme putsattua tien lumesta. Viereeni tuli joku mies, joka esitteli olevansa Aarre.

Mökille päästyäni ihastelin uudistunutta sisustusta ja värimaailmaa. Pian paikalle tuli äitini, joka alkoi repimään verhoja alas ikkunoista, sillä hänen mielestään verhot ei käy, vaan pitäisi olla tummemmat. Mummoni ehdotti, että vedetään vaan verhot sivuun, mutta äitini jatkoi verhojen repimistä ikkunoista. Lisäksi äitini motkotti siitä miten mökillä on vaihtunut järjestys eikä mistään enää löytyisi yhtään mitään.

Olin päätynyt miesten pukuhuoneeseen, jossa oli mieheni. Pian pukuhuone täyttyi miehistä ja tiesin olevani täysin väärässä paikassa. Livahdin pikaisesti naisten puolelle. En muista olinko alasti vai vaatteet päällä. Sillä ei ollut väliä, sillä halusin joka tapauksessa naisten puolelle ja äkkiä.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Mitä tehdä kun lapsi oksentaa?

Tyttäreni oksensi keittiöön. Oksennusta levisi aivan ympäriinsä. Sitä oli levinnyt lattialle ,seinille ja sitä oli aivan käsittämätön määrä. Mieheni yritti siivota sitä toisessa kädessä talouspaperia ja toisessa jokin suihkepullo, mutta totesin että noilla välineillä tuollaisen määrän siivoaminen olisi aivan toivotonta. Entinen poikaystäväni oli tietysti samalla hetkellä tullut kylään ja minä voivottelin, kun koti ei ollut yhtään edustuskunnossa. Tämä entinen poikaystäväni ei ollut asiasta moksiskaan, vaan sanoi: "Eiköhän vedetä kauluspaidat päälle ja lähdetä baariin".

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Rikoksia ja romantiikkaa

Olin mökillä tyttäreni kanssa kahdestaan. Oli suututtanut mieheni ja hän oli vihoissaan lähtenyt. Ulkona tuuli ja huomasin kuinka tuuli kuljetti minulle viestiä mieheltäni. Viestissä luki joko "Hei hei", "Ikävä" tai jotain sellaista lohduttavaa, josta tiesin, että hän välitttää sittenkin ja palaisi takaisin. Viestit johdattivat minut metsässä olevan kansion luokse. Kansioon mieheni oli kerännyt kaikkea romanttista kuten runoja ja muistoja.

Pian mökkitietä pitkin polki 3 keski-ikäistä miestä pyörillään. Yhdellä heistä oli vaaleanharmaa, likainen ja risainen t-paita sekä pitkät, sotkuiset ja oljenväriset hiukset ja päässään punainen lippis. Miehet juttelivat, että heiltä oli rahat loppu ja tulisivat sen vuoksi ryöstöretkelle. Tajusin, että minulla oli 300 euroa ja juoksin sisälle, mutta kuistilla olikin esteenä hujanhajan penkki, reppuja ja kasseja. Varkaat parkkeerasivat pyöränsä läheisen männyn juurelle ja virnistelivät laskematta katsettaan minusta. Paniikissa yritin pyrkiä sisälle. Kuulin kuinka varkaan hiipivät selkäni takana ja lähestyivät minua ja sitten... heräsin.

tiistai 15. toukokuuta 2012

Welcome to Miami

Olin olohuoneessa mieheni kanssa ja huomasimme, että maisema sekä koti olivat täysin muuttuneet. Ikkunasta näkyi vaalea hiekkaranta, turkoosi meri ja huojuvat palmut. Mieheni veti minut kainaloonsa ja sanoi iloisena: "Nyt sitä sitten asutaan Miamissa!"

torstai 5. huhtikuuta 2012

Vinttijengiä

Olin kotona vanhempieni luona. Yläkerrassa asui ennen mummoni, mutta nyt siinä asui siskoni. Siskolla oli yksi kaapillinen lautapelejä. Menin vintille etsimään jotain. Minua pelotti, sillä vintti on aina ollut minulle pelottava paikka: pimeä, kapea ja matala, josta ei hädän tullen pääsisi nopeasi pois. Tietysti jotain piti noutaa sieltä aivan perältä. Seinät oli osittain purettu, sillä seinistä näkyi villat, sahanpurua, vanhoja sanomalehtiä ja lautoja. Vintti haisi vanhalle. Perällä, romujen takana,kyyhötti pieni laiha lammas. Lammas livahti ohitseni. Mummolla oli ollut lampaita ja yksi niistä oli unohtunut vintille mummon muuttaessa pois.

Seuraavaksi olin sairaalassa synnyttämässä. Lapsivedet hulahtivat poksahtaen. Mukana synnytyksessä oli äitini, siskoni ja kätilö. Kätilö pyysi ponnistamaan, mutta minulla oli tunne, että ei se tulisi, sillä tunsin miten vauva liikkui ylävatsassani ja oli aivan liian ylhäällä. Ponnistelin aivan turhaan. Pyysin saada käydä vessassa, sillä minulla oli kamala pissahätä. Pöntöstä alkoi tulvimaan vettä aina kun yritin käydä pissalla ja pian se oli ääriään myöten täynnä vettä. Hain WC-harjan ja yritin rassata pönttöä auki. Sieltä tuli ulos jotain mikä näytti punaiselta tai violetilta. En tiedä mikä se oli. Vihdoin sain tehtyä tarpeeni ja halusin mennä suihkuun kuuraamaan jalkani, sillä olin joutunut kahlaamaan pöntöstä tulleesta punaisessa vedessä. Lääkäri antoi luvan käydä suihkussa, jos toisin hänelle samalla teetä.

Muistan miten unessa hämmästelin sitä, että lapsiveden mentyä mahastani tuli tosi pieni ja raskausvatsa valahti alavatsalle pieneksi kummuksi. Maha oli niin tyhjä, että pystyin käsin tuntemaan vauvan vatsan läpi.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Uusivuosi

Olin kotona vanhempieni luona. Oli uusivuosi, talvinen ilta ja paljon lunta. Olimme pihalla ja syreenipensaiden juurella oli eläimiä kaivautuneina lumeen. Tyttäreni meni silittämään yhtä sorsaa, mutta se rääkäisi pahasti ja paljasti hampaansa. Siinä vieressä oli myös jääkarhunpentu. Pelkäsin, että se olisi vihainen ja purisi, mutta se vahingossa kiintyikin minuun. Jääkarhun pentu oli pantu pahvilaatikkoon ja huomasin, että jotkut olivat ilkeyttään laittaneet laatikkoon myös papatteja. Huusin: "Pentua ei saa satuttaa! Se voi räjähtää palasiksi!" Mutta kukaan ei tehnyt mitään auttaakseen. Papatit räjähtivät ja minua pelotti katsoa laatikkoon. Kauhunsekaisin tuntein uskalsin kurkistaa miten pennulle kävi, mutta laatikko oli aivan tyhjä. Pentu oli kadonnut.

Ravintolasta soitettiin minulle ja kysyttiin oliko avaimeni jäänyt sinne. Sanoin, että minulla on tallessa omat avaimet. Minun avaimet löytyivät helposti taskusta, sillä avaimenperänä oli kampa.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Sekalaista settiä

Unessa oli mukana opinnäytetyön toimeksiantajat. Kyseessä oli palaveri, jossa meidän oli tarkoitus päättää jotain suurta. Toinen toimeksiantajistani näytti enkelimäisen kauniilta. Jotain suurta oli tapahtumassa.

Äkkiä olin keskellä jotain suurta peliä tai tapahtumaa. Unessa tunsin kaikki siinä olleet ihmiset, mutta herättyäni minulla ei ollut tietoakaan keitä nuo ihmiset olivat. Olimme kaikki jonkun liikehuoneiston tiloissa, sillä huoneet olivat kuin neuvottelutiloja. Minun piti paeta tai piiloutua.  Avattuamme jonkun luukun tai kaapin oven sieltä putosivat roikkumaan selvästi miehiset jalat. Seinät olivat aivan veriset.

Olin kuin kirkossa. Ihmisjoukosta, kirkonpenkiltä nousi tuttu hahmo. Se oli aiemminkin unissa näkemäni pelle, jolla oli tuuhea, punainen kiharatukka, valkoinen naama ja punainen nenä. Kuin elokuvasta Se, mutta vaan kymmenen kertaa pahempi. Pelle hymyili irvistäen ja paljasti jälleen suullisen teräviä hampaitaan. Irvistys. Paha, pelottava irvistys.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Ruutuysi

Olin osallistunut Ruutuysi -ohjelmaan, jota juonsi Jorma Pulkkinen. Aina saatuani voittoluukun auki Sirpa hihkui: "Olette voittaneet polkupyörän!".

perjantai 3. helmikuuta 2012

Oireilua

Appiukkoni oli laihtunut todella paljon ja hänellä todettiin keuhkosyöpä. Kukaan ei kuitenkaan ollut tästä yllättynyt, vaan helpottuneita, että nyt kaikille oireille löytyi selitys. En vaan muista, että mitä oireita olin unessa nähnyt.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Bussin kyydissä

Olin myöhään linja-auton kyydissä bussin keskivaiheilla ainoana matkustajana. Ajoimme kapeaa ja mutkaista hiekkatietä. Jäädessäni pois kyydistä ajattelin mennä kirjakauppoihin tai kirpputoreille ostamaan kasakaupalla kirjoja.