lauantai 11. joulukuuta 2010
Jahtaajan kuolema
Pakenin unessa tappajaa. Hänellä oli mustat vaatteet, kuin jokin kaapu ja valkoinen, pelottava maski. Unen lopussa uni tuntui voimistuvan ja vahvistuvan. Istuin jahtaajani kanssa auton takapenkillä. Vedin maskin pois jahtaajan kasvoita, mutta maskin alta paljastuikin toinen valkoinen maski, jonka musta suu oli täynnä mustia, teräviä hampaita. Maski virnisti pelottavasti. Puolustin itseäni puukottamalla tuota jahtaajaa toistuvasti. Siitä kuului samanlainen ääni kuin Psyko -elokuvan kuuluisassa suihkukohtauksessa. Varmistin jahtaajani kuoleman vetämällä kurkun auki. Siitä kuului kovaääninen rusahdus. Herätessäni olin hikinen ja hengästynyt. Itsensäpuolustaminen on kovaa ja ankaraa hommaa.
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
Kuin ala-asteella
Olin koululuokassa, jossa oli ala-asteen aikaisia luokkalaisiani. Olimme
tekemässä jonkinlaista kirjallisuuden ryhmätyötä ja minun ryhmääni
kuului 3 sen aikaista luokkakaveriani. Yksi näistä ryhmäläisistä saapui
myöhässä paikalle ja istahti ensimmäisellä näkemälleen vapaalle
paikalle. Yksi lähelläni olevista ryhmäläisistä suuttui minulle, kun en
heti ollut huutanut tätä myöhästyjää viereemme istumaan. Kaikki nämä
ryhmäläiset olivat yhtäkkiä jättäneet minut keskusteujensa ulkopuolelle
ja konella ollessaan vilkuilivat vähän väliä minua. Ihmettelin mitä he
oikein tekivät ja sain selville, että he poistivat netin
viestintälistalta (mese?) pois nimiä. Luulin, että minä olin yksi
poistetuista, mutta en ollutkaan enkä ollut edes vihan kohde, vaikka
unessa niin annettiin selvästi ymmärtää. Unessa ei käynyt ilmi, että
miksi minua sitten kyräiltiin ja jätetiin ulkopuoliseksi, jos minulle ei
kuitenkaan oltu vihaisia.
maanantai 31. toukokuuta 2010
Ystävän luona kylässä
Olin menossa kävellen ystäväni ja hänen avopuolisonsa luokse kylään. He asuivat omakotitaloalueella, vaikka heidän kotinsa olikin oikeastaan eräänlainen moderni asemarakennus. Talossa oli 2 kerrosta ja modernina talona, se oli malliltaan todella monimutkainen. Huonetilat olivat todella korkeita, mutta huoneet tuntuivat silti kapeilta ja ahtailta. Talo oli sisältä tosi sokkeloinen.
Etupihalta pääsi suoraan valtavaan aula-/olohuonemaiseen tilaan, josta lähti kapeat kierreportaan yläkertaan. Yläkerta oli avoin tilan, jossain oli vain makuupaikkoja usealle ihmiselle. Etsin ystäväpariskuntaa joka paikasta, mutta en löytänyt heitä. Minulle sanottiin heidän olevan keittiössä, joka löytyisi takapihan puoleiselta ovelta. Oven takaa avautui eteeni toiset kapeat ja korkeat kierreportaat.
Uni oli todella ahdistava ja epämiellyttävä. Talosta tuli inhottava fiilis, ei ketään tuttuja ihmisiä, vieras paikka ja ahdistava talo.
Etupihalta pääsi suoraan valtavaan aula-/olohuonemaiseen tilaan, josta lähti kapeat kierreportaan yläkertaan. Yläkerta oli avoin tilan, jossain oli vain makuupaikkoja usealle ihmiselle. Etsin ystäväpariskuntaa joka paikasta, mutta en löytänyt heitä. Minulle sanottiin heidän olevan keittiössä, joka löytyisi takapihan puoleiselta ovelta. Oven takaa avautui eteeni toiset kapeat ja korkeat kierreportaat.
Uni oli todella ahdistava ja epämiellyttävä. Talosta tuli inhottava fiilis, ei ketään tuttuja ihmisiä, vieras paikka ja ahdistava talo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)