Näin unta eräästä edesmenneestä pomostani, joka kuoli noin kuukausi sitten. Unessa hän käveli kävelykadulla. Hänellä oli sama tuttu takki, jonka muistan nähneeni useita kertoja, mutta nyt myös komeasti harmaantuneet hiukset.
Yritin tavoittaa häntä ja luulin jo, ettei se olisi mahdollista, kun sain hänet kiinni ja tervehdin iloisesti. Tiesin unessakin että hän oli menehtynyt ja iloitsin siitä, että pääsin hänet vielä hyvästelemään.
Tämä mieskin ilahtuin näkemisestäni. Juttelimme aikamme, kunnes hänen oli jatkettava matkaansa.
Ennen tätä unta surin hänen poismenoaan ja olin ahdistunut. Herättyäni unesta minulle tuli levollinen ja hyvä olo, joka jaksoi kantaa pitkälle seuraavaan päivään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti